Kemin palvelutuotannon tuloksellisuudessa yhä paljon kehitettävää

Kaupungin viimeisimmässä tiedotuslehdessä iloitaan nettokustannuskehityksestä: Kuntavertailun jumbosijoilta on kiritty kuudenneksi. Suunta on ehdottomasti oikea, mutta kertooko nettokustannusmittari koko totuuden palvelutuotannon tuloksellisuudesta?

Kuntaliiton talouden- ja elinvoiman verkkosivujen mukaan ei kerro: ”Vaikka asukaskohtaisilla nettokäyttökustannuksilla voidaan vertailla palveluiden kulutasoja, kertovat ne hyvin vähän palvelutuotannon tuloksellisuudesta.”

Emme siis voi mitata sopeutusten onnistumista pelkkiä nettokustannuksia tulkitsemalla. Jatkossa arvioinnin tulee kohdistua enemmän toiminnan todelliseen tuloksellisuuteen eli tuottavuuteen, vaikuttavuuteen ja laatuun.

Rahoituspohjan kiristyminen ja heikko työllisyys haastavat jatkamaan sekä sopeutusta että tarkkaa käyttötalouden hallintaa. Tämä tarkoittaa lisää vaikeita päätöksiä, joita ei voi mitätöidä velalla tai verotusta kiristämällä.

Sopeutus ei kuitenkaan voi olla pelkkää palveluiden karsintaa. Toiminnan tuottavuutta arvioitaessa, on myös palveluorganisaation rakennetta ja kokoa tarkasteltava kriittisesti suhteessa 19 tuhannen asukkaan palvelutarpeeseen.

Kemin väitetään olevan ahdingossa valtionosuuksien vuoksi. Osa haasteista selittyy toki näin, mutta juurisyy ongelmiin on se, ettei riittäviä sopeutuksia ole tehty ajoissa. Vaikeiden asioiden vyöryttäminen tulevaisuuteen ei palvele elinvoimatavoitteita ja siksi tulevien päättäjien on varmistettava, ettei tehottomia rakenteita eikä tappiollisia yhtiöitä enää ylläpidetä veronmaksajien kustannuksella.

Talouden tasapainottamiseksi on löydettävä lisää säästöjä, omistajaohjausta on terävöitettävä ja konsernin henkilöstö tulee mitoittaa todellista tarvetta vastaavaksi. On aika kääntää kurssi kuntalaisten puolelle ja käydä rehellistä keskustelua siitä, miten niukkenevat resurssit käytetään jatkossa mahdollisimman reilusti?